Astman varhainen diagnoosi parantaa hoitotuloksia

Jos astmaa ei tunnisteta ja hoideta ajoissa, se voi ajan myötä pahentua. Näin toteaa Rooman Sapienza-yliopiston professori Matteo Bonini.

Lääkärinä ja tutkijana toimivan Boninin mukaan astma on tunnistettava ajoissa, hoidettava oikein ja pidettävä hallinnassa, jotta hengitysteiden pysyvien muutosten riskiä voidaan vähentää. Hän toteaa, että lääketieteen kehitys on muuttanut tapaa, jolla astmaa hoidetaan.

”Paino on yhä enemmän sairauden varhaisessa tunnistamisessa ja asianmukaisessa hoidossa heti alusta – ei pelkästään oireisiin reagoimisessa.”

Milloin oireisiin pitäisi suhtautua vakavasti?

Boninin mukaan astmadiagnoosin tekeminen ei aina ole yksinkertaista, sillä oireet voidaan helposti sekoittaa muihin sairauksiin. Lievät tai satunnaiset oireet saattavat kuitenkin viitata hengitysteiden piilevään tulehdukseen, eikä niitä pidä jättää huomiotta.

Hengenahdistus, yskä ja hengityksen vinkuminen ovat astman yleisimmät oireet. Ne voivat laueta allergeeneille altistumisesta, ilmansaasteista, hengitystieinfektioista tai vaikkapa nauramisesta, ja ne ilmenevät eri tavoin eri ihmisillä ja eri ympäristöissä. Jos suvussa on esiintynyt astmaa tai allergioita, tai jos henkilöllä itsellään on ollut hengityksen vinkumista lapsena, riski sairastua on suurempi.

”Yölliset oireet ovat astmalle tyypillisiä”, Bonini sanoo.

Oireiden perusteella ei voi aina arvioida astman vakavuutta. Oireet voivat tuntua lieviltä, vaikka tauti olisi vakava – tai päinvastoin. Siksi diagnoosi tulisi perustua sekä sairaushistoriaan että keuhkojen toimintatutkimuksiin.

“

Tavoitteena on sairauden pitkäaikainen hallinta – ei pelkästään oireiden lievittäminen.

Peruuttamattomia muutoksia

Myös lieväoireisessa astmassa tarvitaan tulehdusta hoitavaa lääkitystä. Vaikka astman oireita esiintyisi vain harvoin, vakavia pahenemisvaiheita ja pysyviä keuhkovaurioita voi silti kehittyä.

”Ilman diagnoosia ja hoitoa hengitysteiden limakalvojen krooninen tulehdus voi aiheuttaa toistuvia pahenemisjaksoja, pitkäaikaisia keuhkovaurioita ja vakavimmillaan johtaa hengitysvajaukseen”, Bonini kertoo.

Hoitamaton astma voi johtaa myös hengitysteiden rakenteellisiin muutoksiin: seinämät paksuuntuvat ja ilmatiet ahtautuvat, mikä heikentää vähitellen keuhkojen toimintaa.

Tuoreiden hoitosuositusten mukaan sekä aikuisten että nuorten lääkitykseen tulisi kuulua inhaloitava kortikosteroidi – pelkkä lyhytvaikutteinen beeta-2-agonisti helpottavana lääkkeenä ei riitä.

Tätä näkemystä tukee myös kansainvälinen GINA-astmasuositus. Bonini itse istuu suosituksen taustalla olevan Global Initiative for Asthma -organisaation tiedekomiteassa.

Diagnoosista pitkäaikaiseen hoitoon

Varhainen diagnoosi on tehokkaan hoidon ensimmäinen askel. Oikealla hoidolla astma saadaan hyvin hallintaan, riskit pienenevät ja astmaa sairastava voi elää normaalia, aktiivista elämää.

Inhaloitavien kortikosteroidien tarkoituksena on vaikuttaa hengitysteiden taustalla olevaan tulehdukseen.

”Tavoitteena on sairauden pitkäaikainen hallinta – ei pelkästään oireiden lievittäminen.”

Hän korostaa, että astmaa sairastavilla on toisinaan tapana hoitaa oireita pelkästään keuhkoputkia avaavilla lääkkeillä, mikä on vastoin nykyisiä hoitosuosituksia.

Lääkehoidon ohella hoito on sovitettava yksilöllisesti. Kirjallinen omahoitosuunnitelma voi auttaa potilasta tunnistamaan oireiden paheneminen, muuttamaan hoitoa tilanteen mukaan ja huomaamaan, milloin on hyvä hakeutua lääkäriin. Tätä painotetaan myös GINA-suosituksissa.

Boninin mukaan hoitosuunnitelman noudattaminen tuottaa potilaille toisinaan vaikeuksia, ja joillakuilla on haasteita inhalaattorin käytössä, mikä heikentää hoidon tehoa.

”Olennaista on noudattaa lääkärin ohjeita ja opetella oikea inhalaatiotekniikka – ne ovat yhtä tärkeitä kuin lääkitys itse”, Bonini sanoo.

Varhainen diagnoosi ja säännöllinen hoito kantavat pitkälle: ne suojaavat keuhkoja, pienentävät riskejä ja auttavat elämään hyvää elämää – astmasta huolimatta.